23 heinäkuuta 2014

r e ♥ i i r i



Mun äidillä on aina, AINA, ollut tapana sanoa, että reviiri suurenee ihmisen vanhetessa. Lapsena ajatus lähinnä nauratti ja kummastutti, mutta nykyisin siinä onkin hiukkasen enemmän järkeä. Kodin sijainti muuttuu, sen käsite laajenee, se jaetaan eri ihmisten kanssa ja yhtäkkiä koti ei olekaan enää paikka, vaan se on ihminen, eikä tämän ihmisen kanssa tunnu ollenkaan pahalta lähteä hieman vieraaseenkin ympäristöön.

Oma reviirini on ollut oikeassa mullistuksessa kuluneen puolen vuoden aikana. Mun lapsuudestani tutut nurmikentät, rappukäytävät ja graffitein sotketut leikkipuistot on vaihtuneet junan ääniin, sorateihin ja mitä kauniimpiin pikkupihoihin joita saa kurkistella aidanraosta kauppareissulla.


Millainenkohan mun reviirini mahtaa olla kymmenen vuoden päästä?

m u s s u k k a

Helsingin reissu, mikä mainio tapa kuluttaa aurinkoinen lauantai. Poikaystävä oli suunnitellut koko päivän ja kertoi mulle ennen lähtöä ainoastaan Sealifeen hankituista lipuista, ja tottahan toki mä olin jo niistäkin innoissani. En mä ollut osannut kuvitella että Tampereen reissun jälkeen lähdettäisiin tänä kesänä enää minnekään muualle.

Ja niimpä me päädyttiin viettämään koko helteinen päivä Lintsillä Juhnun salakavalasti hankittujen rannekkeiden kanssa ♥

(ps; käykää ihmeessä tsekkaamassa KINGI  [uuuuuuuuuuh~] ja Sealifen seeprahai Mussukka :D)

13 heinäkuuta 2014

The lifestyle you ordered is currently out of stock

Monta kertaa puhkikulutettu puheenaihe tuottaa kiivasta keskustelua myös blogimaailmassa. Kyseessä on tietenkin kuntosaliharrastus, fitness, painonhallista, tai miksi ikinä sitä nyt haluaakin kutsua. 
Omat näkemykseni saattavat olla hyvin erilaiset tässäKIN asiassa kuin valtavirralla. Oma kauneusihanteeni on normaali, terve keho, ei niinkään suuret lihakset tai timmi takapuoli. Rasvaa ja selluliittia saa olla, kunhan perusta on terve ja ihminen kykenee tekemään haluamiaan asioita ilman suurta ponnistelua.

Mä en ikinä ennen ole nauttinut liikunnasta, ja se olikin ehkä suurin kynnys, kun rupesin omaa saliharrastustani kokeilemaan. Koululiikunta ei napannut, mut valittii joka tunti viimeisenä joukkueeseen eikä mulla ole ollut lapsena tai nuorena hirveästi liikunnallisia harrastuksia. Ravinto tuli tutuksi rampatessa ravintoterapeutilla kouluterkkarin toimesta, ja mun tapauksessani viimeisen tönäisyn antoi se, kun aloin suunnitella alanvaihtoa autoasentajan hommista graafisen suunnittelun opintoihin, enkä mä ollut ollenkaaan varma, miten mun kroppa tottuisi istumatyöhön.
Ja kun pääsi vauhtiin, eihän sitä sitten tietenkään enää vain voi lopettaa. Mun määränpääni ei ole enää niinkään laihtua, lähinnä ainoastaan pysyä terveenä. Salilla tulee käytyä pari-kolme kertaa viikossa, ja nyt kesällä mä olen lisännyt runsaasti arkiliikuntaa pyöräilemällä ja kävelemällä. Ketään neuvomaan mä en rupea, niin paljoa mä en ole perehtynyt näihin asioihin, mutta kunhan vain yrittää ja pitää mielessä, että tekee vain niin kuin itsestä hyvältä tuntuu, pääsee pitkälle.

07 heinäkuuta 2014

04 heinäkuuta 2014

Reissussa


Suosittelen kaikkia lähtemään Särkänniemeen 
hieman pilvisempänä arkipäivänä. Meidän reis-
su oli täysin onnistunut, enkä mä muista toista 
vastaavaa matkaa Tampereelle kun sai nautia 
täydellisestä kiireettömyydestä ja jopa rauhal-
lisesta tunnelmasta. 

... Kuulostipa oudolta. Rauhallinen tunnelma
huvipuistossa.