Mutta tosiaan, Juhnu oli pitkään vihjaillut, että sillä oli jotakin mielessään edellisviikon viikonlopulle, eikä suostunut millään kertomaan, mitä se jokin oli. Ainoastaan sen J suostui kertomaan, että tarvitaan vaihtovaatteet, ja sekin selvisi vasta samana aamuna muutaman minuutin ennen lähtöä. Niimpä kauhukuvat mielessäni heimokasteesta, jossa hypätään kalliolta mereen ja paintballista hyppäsimme autoon selkäreppu täynnä eväitä ja ajelimme määränpäähän.
Joka oli oikea unelma.
Mä en voi sanoin kuvailla, millainen riemu mussa syttyi kun karautettiin Melamajavien kanoottimajalle. Mä olen usein puhunut siitä, kuinka paljon pidin koulussa melomisesta, mutta ajattelin aina, että juttuni kaikuivat kuuroille korville.
Lähes peilityyntä jokea meloessamme tuli räiskittyä vettä, juteltua henkeviä, naurettua, mulliteltua ja tehtyä uusia tuttavuuksia sorsaperheen, kurkien ja meitä tervehtimään tulleen kultaisennoutajan kanssa. Levähdyspaikan tulentekopaikka oli aivan unelma, ja voin sanoa, etten mä ole ikinä ennen syönyt niin hyvän makuista grillimakkaraa.
Grillipaikalle oli tietenkin aivan pakko palata illalla fiilistelemään ja grillailemaan lisää paremmalla ajalla, tällä kertaa jalkaisin. Aivan upea päivä jota muistelee mielellään näinä harmaina, sateisina päivinä ja joka on epäilemättä mun elämäni yksi onnistuneimpia.
Mun poikaystävä on maailman parhain ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaikki kommentit ovat tervetulleita ♥